Mistä kannattava pesu on tehty? Osa 2

Mikään ei ole niin kallis investointi kuin investointi hitaaseen autonpesukoneeseen. Sijoitetun pääoman tuottoon vaikuttaa oleellisesti, kuinka monta pesua olet myynyt tilikauden aikana. Pesunopeudella on suuri vaikutus pesujen määrään ja sillä puolestaan suora yhteys tilikauden tulokseen ja sijoitetun pääoman tuottoon.

Pesunopeudesta puhuttaessa käytetään eri konetyypeissä yleisesti eri terminologiaa. Roll over- eli perinteisissä harjapesukoneissa puhutaan kiskonopeudesta, jossa auto pysyy paikallaan koneen liikkuessa kiskoilla. Pesukaduissa eli tunnelipesukoneissa käytetään nimitystä ketjunopeus, jolloin autoa vedetään ketjulla pesukoneen läpi, pesukoneen pysyessä paikallaan.

Roll over-koneissa pesunopeuteen eniten vaikuttava tekijä on pesuohjelmien pituus. Pesukoneeseen voidaan suunnitella useita eri liikesarjoja suorittamaan pesun eri vaiheita. Liikesarjojen lisääminen kasvattaa kuitenkin käytettävää pesuaikaa ja näin ollen vähentää pesujen määrää. Tämän lisäksi pesunopeuteen vaikuttavat pesukoneen tekniset ominaisuudet, kuten ohjausjärjestelmien nopeus, joilla ohjataan harja-, korkeapaine- ja kuivausyksikköjen pesunopeutta.

Lisäksi pesunopeuteen vaikuttaa pesukemikaaleille annettava vaikutusaika. Mitä heikkotehoisempaa pesuainetta käytetään, sitä pidempi on myös vaikutusaika, jolla kompensoidaan pesuaineen heikkoa tehoa hyväksyttävän lopputuloksen saavuttamiseksi.

Pesukaduissa ketjunopeudella tarkoitetaan sitä, millä nopeudella (sekunti per metri) pesuketju vetää autoja läpi pesukadun. Myös autojen välisellä etäisyydellä on vaikutusta pesunopeuteen. Pesunopeudella pyritään siihen, että pesukadulle ei ala muodostumaan pesujonoa. Pesujonon muodostuminen tarkoittaa sitä, että pesukoneen kapasiteetti ei riitä pesemään kaikkien niiden potentiaalisten asiakkaiden autoja, joita olisi tarjolla pestäväksi.

Entä miksei pesukadun nopeutta voi lisätä rajattomasti? Syynä ovat pullonkaulat, jotka hidastavat auton sisäänottoa pesukadulle. Tyypillisin pesukadun pullonkaula on harjayksikön kyky harjata auton takaosa. Markkinoilla on paljon pesunopeutta rajoittavia harjayksiköitä, joiden sijasta roll over -pesukone olisi kannattavampi vaihtoehto sijoitetun pääoman tuottoprosentin kannalta.

Pesunopeudella on suuri vaikutus myös pesukadun kulurakenteeseen. Hidas ketjunopeus lisää samassa suhteessa muuttuvien kustannusten määrää pesua kohden. Jos pesukatusi on kaksi kertaa hitaampi, on sinulla kaksi kertaa suuremmat muuttuvat kustannukset pesua kohden, kuten esim. jätevesimaksut, sähkönkulutus, pesuainekulutus jne.

Voidaankin perustellusti sanoa, että pesunopeudella on suuri merkitys pesun kannattavuuteen.

Seuraavassa jutussa kerron, miten vahauksen laadulla voidaan vaikuttaa autonpesutoiminnan kannattavuuteen. Pysy kanavalla!

Lue myös edellinen juttuni siitä mikä yksinkertainen kaava tekee autonpesutoiminnasta kannattavan!

Tuotekehitystä intohimonaan ja harrastuksenaan pitävä Esa Mäkinen on Euro Car Wash Oy:n toimitusjohtaja, joka perusti luotsaamansa PinelineGroupin vuonna 1987. Hän on tinkimätöntä laatua arvostava pienyrittäjä henkeen ja vereen.

Mistä kannattava pesu on tehty? Osa 1

Kannattava pesutoiminta tulee yhtälöstä:
Keskihinta x pesunopeus = pesuliiketoiminnan tulos

Jokainen pesuyrittäjä pohtii mielessään tuleeko minun pesuyrityksestä kannattava. Oikein suunniteltu ja toteutettu pesuliiketoiminta on aina kannattavaa. Kaikilla on tavoitteena myydä mahdollisimman monta pesua mahdollisimman korkealla keskihinnalla ja kateprosentilla, jolloin pesuliiketoiminnan tulos on mahdollisimman hyvä. Keskihintaan voidaan vaikuttaa monella eri tavalla. Yksi hyvä tapa on myydä erihintaisia pesuja, esimerkiksi

1. Vahapesu (tehopesu + liuotin + vaha), 30,- €
2. Liuotinpesu (tehopesu + liuotin), 20,- €
3. Tehopesu (tehopesu), 10,- €

Kun asiakkaalle annetaan mahdollisuus ostaa eri laatutasolla olevia erihintaisia pesuja, on tällaisella hintojen asettelulla selkeä keskihintaa nostava vaikutus. On tärkeää muistaa, että pesujen välillä on oltava todellinen sisältöero, siten että asiakas kokee aidosti saavansa maksamalleen lisähinnalle vastinetta. Harva asiakas tulee kertomaan kassalle pettymystään, vaan äänestää jaloillaan ja siirtyy kilpailevan pesuaseman asiakkaaksi. Korkean keskihinnan lisäksi on tärkeää pitää huolta myös kulurakenteesta, jotta parantunut keskihinta ei näkyisi vastaavasti liikaa lisääntyneinä kuluina.

Tulokseen vaikuttaa keskihinnan lisäksi pesunopeus. Tämä ei ole mikään vähäpätöinen asia. On hyvä huomioida se tosia, että jokaisella pesuasemalla on tietty toteutuva kulurakenne riippumatta siitä, vaikka yritys ei myisi yhtään pesua. Korkeasta keskihinnasta ei ole mitään iloa, jos pesukoneesi on niin hidas, että sillä ei pysty hitaudesta johtuen kattamaan edes kiinteitä kustannuksia. On hyvä muistaa, että kun asiakas tulee tontillesi ja näkee siellä 6 autoa jonossa, kääntyy auton nokka nopeasti kohti kilpailijan pesuasemaa. Mikään ei ole vahingollisempaa kuin kouluttaa oma asiakas menemään kilpailevalle pesuasemalle.

Sesonkipäiviä on vuodessa noin 30 kappaletta. Sesongilla tarkoitetaan, että pesukoneessa on jatkuvasti asiakkaita katkeamattomana jonona. Juuri näinä sesonkipäivinä on mahdollista kasvattaa merkittävästi liiketoiminnan tulosta. Jos esim. nollatulos on 8000 pesun kohdalla, niin sesongin avulla pesunopeudesta riippuen pystytään vuotuista pesumäärää lisäämään merkittävästi yli nolla tuloksen eli 8000:n pesun, jolloin voidaankin perustellusti sanoa, että nopeus on aivan ratkaisevassa asemassa liiketoiminnan tuloksen kannalta katsottuna.

Lue lisää artikkeleita, joissa kerron tarkemmin miksi asiakas on valmis maksamaan korkeamman keskihinnan ja mitkä tekniset ratkaisut vaikuttavat pesunopeuteen.

Tuotekehitystä intohimonaan ja harrastuksenaan pitävä Esa Mäkinen on Euro Car Wash Oy:n toimitusjohtaja, joka perusti luotsaamansa PinelineGroupin vuonna 1987. Hän on tinkimätöntä laatua arvostava pienyrittäjä henkeen ja vereen.

Vahausta vai huuhtelua – mitä tarjotaan autonpesukoneiden vahausohjelmissa?

Laadukkaasti suoritettu vahaus ehostaa auton pintoja lisäämällä kiiltoa ja värien kirkkautta sekä muokkaamalla pinnat vettä- hylkiväksi (hydrofobiseksi). Lisäksi joillakin vahoilla pyritään vähentämään lian kiinnitarttuvuutta sekä lisäämään nk. smooth-efektiä. Konevahausohjelmia markkinoidaan usein em. argumenteilla. Jan Nylund Micoltech Oy:ltä tutki, miten erilaiset vahat käytännössä eroavat toisistaan.

Käsinvahaus menetelmänä on periaatteeltaan yksinkertainen. Nk. kovavaha tai liuottimeen ohennettu nestemäinen vaha kiillotetaan mekaanisesti autonpinnoille täyttämään naarmuja ja muita huokosia. Jälkimmäisessä tapauksessa nestemäisen vahan liuottimen on haihduttava, eli vahan on kuivuttava ennen kuin pinta voidaan viimeistellä kiillottamalla. Vahakäsittelyn tulos ja kestävyys ovat suoraan riippuvaisia vahakerroksen peittävyydestä, tasaisuudesta ja paksuudesta. Vahakalvon on oltava riittävän paksu täyttääkseen naarmut ja kestääkseen ympäristötekijöiden kuluttavaa vaikutusta.

vahavertailu

Kuva 1. Vahaamaton (vas.) ja vahattu auton maalipinta.

Autonpesukoneiden vahausohjelmat

Nykyaikaiset autonpesukoneet sisältävät pesuvaiheen lisäksi eritavalla toimivia ja eri hintaisia vahaus- tai viimeistelyohjelmia asiakastyytyväisyyden lisäämiseksi. Roll-over – tyyppisissä koneissa vahaustuotetta annostellaan pesuvaiheen jälkeen ja aine hangataan auton pintaan pyörivillä pesuharjoilla. Takt-koneissa eli kaksiosaisissa pesulinjoissa sekä pesukaduissa vahaukseen voi olla käytössä erilliset kiillotusharjat.

Vesipohjaisessa vahalevitysmenetelmässä vahaustuote annostellaan injektoimalla sitä kantoaineveteen, jota suihkutetaan koneen kaaresta auton päälle joko nestemäisenä tai vaahtona.

Tammikuussa 2016 tutkimme erästä Roll-over – tyyppistä pesukonetta, jossa käytössä on vesipohjainen vahauskonsepti. Vahauskonseptin myyntiargumentteina ovat mm. käsinvahausta vastaava lopputulos, likaa hylkivän kalvon muodostuminen, maalipinnan naarmujen korjaus sekä ainutlaatuinen kiilto. Testipesussa kyseisestä vahausohjelmasta mitattiin ja laskettiin seuraavat lopputulokseen vaikuttavat tekijät:

  • Vahaustuotteen kulutus/auto: 40 ml
  • Laimennusvesi: 4460 ml
  • Auton pinnoille jääneen käyttöliuoksen määräennen kiillotusharjausta: 2000 ml
  • Vahaustuotteen pitoisuus: 0,9 %

Mittausten perusteella lähes 2500 ml (2,5 L) eli 66 % suihkutetusta käyttöliuoksesta suihkutettiin auton ohi tai liuos valui auton kyljistä lattialle ennen kiillotusharjausta. Tämän perusteella auton pinnoille jäi max. 18 ml vahaustuotetta.

Todellisuudessa harjat lisäksi ”roiskivat” käyttöliuosta, jolloin auton pinnoille jäävä tehollinen vahamää- rä voi jäädä huomattavasti viitteellistä arvoa pienemmäksi.

 

 farkku

Kuvat 2 ja 3. Vesipohjainen vahanlevitys. Vahaa sisältävää käyttöliuosta pesuhallin lattialla.

Koneellisessa vahauksessa vahaustuote voidaan annostella myös ilman kantoainevettä sumuttaen vahaa suoraan auton pinnoille tarkasti kohdennetuilla suuttimilla. Kyseistä menetelmää kutsutaan ilmavahaukseksi. Menetelmänä ilmavahaus on identtinen käsinvahauksen kanssa, koska tällöin vahaa ei laimenneta vedellä vaan se annostellaan auton pinnalle 100 % vahana. Tyypillinen sumutettavan vahaustuotteen annostelumäärä on 50-150 ml/hlöauto.

artikkelikuva_ilmavahaus690px

Kuva 4. Ilmavahausta.

fi_vesivahausilmavahaus
Kuva 5. Vesipohjaisen – ja ilmavahauksen periaatteellinen ero.

 

Vahausmenetelmien vertailu

Rakensimme laboratorioon koejärjestelyn mallintamaan vesipohjaisen vahan suihkutusta ja ilmavahalevitystä. Vertasimme tuloksia käsinvahaamalla saavutettuun tulokseen. Automaalilla pinnoitettuun 0,2 m² kokoiseen levyyn annosteltiin vaakasuoralla alustalla vesipohjaiseen annostelujärjestelmään tarkoitettua vahaustuotetta 0,9 % pitoisuudella: Toiseen samanlaiseen testilevyyn annosteltiin vastaavalla tavalla ilmavahaustuotetta 100 % pitoisuudella.

Lopuksi levynpintoja kiillotettiin kevyesti liinalla. Tarkkuusvaa’alla tehtyjen mittausten perusteella levyn painossa havaittiin lievää painonnousua ilmavahakäsittelyn jälkeen, mikä osoitti vahaa jääneen pintaan. Sen sijaan vesipohjaisessa menetelmässä levyn paino ei noussut lähtötasosta.

Tulokset osoittivat, että vesipohjaisen suihkutuksen jälkeen auton pinnoille jääneestä 18 ml vahaustuotteesta ei käytännössä jäänyt mitattavissa olevaa vaha-kalvoa kiillotuksen jälkeen. Toisaalta kiilto nousi keskimäärin 10 % pelkän pesun aiheuttamaa kiillonnousua korkeammaksi, mikä viittaa hyvin ohuen, alle 0,01 µm, vahakalvon muodostumiseen. Ilmavahaustestissä levyn painossa havaittiin lievä painonnousu, jonka perusteella laskettiin 0,4 µm kalvonpaksuus ja mitattiin keskimääräinen 40 % kiillonnousu.

Vertailun vuoksi tehtiin vastaavalle maalipintalevylle käsinvahaustesti. Levy punnittiin ja suositeltu määrä (8 ml/m²) kaupallista autovahaa annosteltiin pinnalle, annettiin hetken kuivua minkä jälkeen pinta kiillotettiin liinalla. Tätä ennen myös liina punnittiin, jotta siihen kiillotuksessa imeytynyt vahamäärä voitiin huomioida laskelmissa. Kiillotuksen jälkeen sekä levy että liina punnittiin uudestaan. Laskelmien perusteella vahakalvon paksuudeksi saatiin 1 µm.

Yhteenveto

Tässä tutkimuksessa selvitettiin kahden erityyppisen koneellisen vahauskäsittelyn laatua. Tuloksia verrattiin myös käsinvahaukseen. Laskelmien pohjana käytettiin mitattuja vahaustuotteiden annostelumääriä sekä henkilö- auton maalipinta-alaa (12,5 m²).

Laboratoriotestien perusteella mitattiin seuraavat kalvonpaksuudet ja näitä vastaavat kiillonnousut:

  •  vesipohjainen vahauskäsittely: < 0,01 μm, mittausalueen ulkopuolella
  • ilmavahaus 0,4 μm
  • käsinvahaus: 1 μm

kiillonnousu

Kuva 6. Kiillon nousun vertailua eri vahausmenetelmissä.

Tulosten mukaan koneellisen vahauskäsittelyn rinnastaminen käsinvahaukseen on kyseenalaista erityisesti vesipohjaisen käsittelyn osalta, koska autonpinnoille jäävä vahakalvo on ainakin 100-kertaa ohuempi kuin käsinvahauksessa. Toisaalta tulokset osoittavat, että koneellisen vahauksen lopputulosta voidaan kehittää hyödyntämällä esim. ilmavahausteknologian mahdollistamaa konsentroitua vahanlevitystekniikkaa.

 

Artikkeli on julkaistu Bensiini Uutisissa 4/2016. Kirjoittanut Jan Nylund, doctor of science, Micoltech oy

Euro Car Wash on vuonna 1992 perustettu autonpesuliiketoimintaan erikoistunut yritys. Euro Car Wash on osa Pineline Group -yhtiöitä.